Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

                                            TIINAN BLOGI 2.4.2006

Huomenta!

..tai johan se kello on lähes 14. Ihanaa oli nukkua pitkään. Meillä oli hyvä ilta eilen! Talo oli täynnä porukkaa.. sisällä oli kuulemma reilu 600 ihmistä! Hienoa! Ei ne kamerat sittenkään pelota ihmisiä niin paljoa kuin kuvittelimme. Julkkiksiakin oli saatu paikalle. Ihana fiilis! Olin vapaalla illalla koska tein aamuvuoron. Suihkun kautta palasin takaisin baarin kuvioihin. Ylä- ja alakerrassa soi hyvä musiikki ja meno oli melkoinen. Tällaista lisää!

Tänään on taas live ja yksi hyvä tyyppi joutuu lähtemään kotiin. Molemmilla on puolensa ja toisaalta, niinkuin Däni sanoikin jossain haastiksessa... Peli on alkanut. Keskuudessamme on havaittavissa kaksi leiriä jotka määräävät mollemmat tahoillansa pudotusäänistä... mutta kai se nyt on selvää se.

Hassua vain, kuinka paljon tilanne on muuttunut viimeviikosta. Vielä viimeviikolla ei ollut aavistustakaan tuommoisesta "leirijaosta". Jako on kuitenkin syntynyt ns. sanattomasti ja tuskin vaikuttaa kovin paljoa tämän yhteisön tai perheen keskuudessa. Mitään kinailua tai kyräilyä sen tiimoilta ei ainakaan oel vielä tapahtunut. Ensiviikolla tilanne saattaa olla täysin toinen.

Nyt tämä kuitenkin alkaa tuntua jo pelille. Liittoutuminen tuntuu edelleenkin utopistiselta asialta.. heh.. eikös ne oo niiden selviytyjien hommia ne. No joo, elämme siis kilpailussa murrosvaiheessa. Remppa on valmis, Baarissa käy asiakkaitakin, muutamat bileet jo järkätty.... tästä se alkaa!

Asiat joita olen ikävöinyt täällä ollessani (ystävieni lisäksi), ovat:

1. KOIRAT. Kaipuun kohteena on sellainen pieni onnellisuuden tunne, joka tulee siitä, kun kaksi pientä koiraa juoksee sydämensä kyllyydestä lumihangessa. Vaikka niiden turkkiin tarttuu kilon painoisia lumipalloja, se ei haittaa menoa ollenkaan. Ne tulevat luokse pyytämättä. Ne ovat aina aitoja. Ne edustavat elämässäni pyyteetöntä rakkautta.

2. MUZAK. Voi itku kun on tehnyt mieli livekeikoille! Missä on rokki elämässäni kun alakerrassa pauhaa house ja yläkerrassa mitä milloinkin. Missä Disco Ensemble, Sweatmaster, Systeemi, Sydänsydän, AudioSlave tai maailman seksikkäimmät miehet, Chris Cornell ja Jone Nikula? Ei tuommoisessa musassa oikeasti mitään vikaa ole ja listahitit on kiva asia myös. mutta sepä se! "Ihan kiva!" Missä se musiikki, joka saa heiluttamaan tukkaa ja hyppimään positiivisen enegian vallassa. Mikä saa huutamaan täysillä ja heiluttamaan käsiä. Kunnon rokkimuzak saisi kyllä irroittamaan vähän paineita. Musiikki on kyllä niin tärkeä osa elämää! Kunnon musiikki, semmoinen joka tuntuu tukassa ja sydämessä.

3. ÄITI. Jep, äippää on ollut monesti ikävä. Siinä on kyllä semmoinen tyyppi, jolle pitää hattua nostaa, eikä sekään oikein riitä. Kaikesta huolimatta se jaksaa olla kannustava vaikka kaikkeni olen koittanut tehdä sitä jarkyttääkseni. Äiti edustaa myös elämässäni rakautta, joka ei kuole koskaan. Äidin kainalo on aina se paikka jonne voi mennä kun on kipeä, raha-/halipulassa, surullinen, onnellinen, mieshuolinen jne. Sitäkään rakkautta ei saa jättää hoitamatta. Toisen kunnioittaminen ja huomioiminen ei maksa kenellekkään mitään. Pienet kohteliaisuudet, toisen muistaminen ja yllättäminen vaikka vain välittämisen sanoin, riittää niin kovin usein.

Huoh. Olen kaikesta huolimatta viihtynyt täällä näiden ihanien ihmisten seurassa erinomaisesti. Viikot vierähtävät huomaamattaan ja tuskin koskaan ehtii miettimään mitä todellisessa kodissa tapahtuu. Nii-in. Tämä meidän kimppakämppä alkaa tuntua jo kodille ja nämä ihmiset täällä perheelle.

En haluaisi yhdenkään lähtevän... mutta onneksi emme menetä yhtäkään ikuisesti. Silloin kun talossa on hiljaista esim. näin "aamulla" kun kaikki yövuorolaiset vielä nukkuu, tulee kummasti mieleen ne todellisen elämän rutiinit. Mutta jooh, elämyspohjalta tänne lähdettiin!

Tässä elämässä eletään vain tämän kerran ja jokapäivä tapahtuu uutta! Tämä vasta on elämää!

PUS!
 

©2017 Baari - suntuubi.com