Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

                                                 MIRAN BLOGI 28.5.2006

Kesän ensimmäinen päivä. Talven loppu.

Reaaliaika ; nyt, n-y-t…………….

"Koko perhe heräsi samalla hetkellä. Se heräsi juuri sillä tavoin kuin kevään tullessa pitääkin herätä: iloiseen ja rämisevään posetiivin soittoon.

Tuu-tikki seisoi posetiivia vääntäen vettä tippuvan räystään alla taivaansininen lakki nurinpäin päässään, ja taivas oli yhtä sininen kuin hänen lakkinsa, ja aurinko paistoi hopeisiin heloihin.

Pikku Myy istui hänen vieressään puolittain ylpeänä ja puolittain kainona, sillä hän oli omin käpälin yrittänyt korjata kahvipannunmyssyä ja hangannut hiekalla hopeatarjottimen .Kumpikaan ei ollut parantunut käsittelystä , mutta luultavasti tarkoitus on tärkeämpi kuin lopputulos..

Kaukana mäellä tuli uninen Mymmeli kiskoen perässään salongin mattoa, johon kietoutuneena hän oli nukkunut koko talven. Kevät oli päättänyt olla olematta runollinen, se oli vain riehakas .Se oli heittänyt joukon pieniä, hupsuja pilvenhattaroita ilmaan, se lakaisi katoilta viimeisen lumen, se piirteli joka paikkaan pieniä puroja ja leikki muuten vaan aprillia.

- Minä olen hereillä!!! huusi Niiskuneiti odottavasti. Muumipeikko hankasi ystävällisesti kuonoa hänen kuonoaan vasten ja sanoi ”hauskaa kevättä!”. Ja samalla hän mietti voisiko hän koskaan kertoa Niiskuneidille talvestaan niin että Niiskuneiti käsittäisi. Hän näki Niiskuneidin juoksevan komeroon ottamaan keväthattuaan. Hän näki isänsä ottavan innoissaan tuulimittarin ja lapion ja menevän kuistille.

Tuu-tikki soitti koko ajan posetiivia, ja auringonvalo tulvi laaksoon, aivan kuin luonnonvoimat olisivat pyytäneet anteeksi, että olivat olleet niin epäystävällisiä omille mönkijöilleen.

- Tänään tulee Nuuskamuikkunen, Muumipeikko ajatteli.Tämä on aivan sopiva päivä palata kotiin. Hän seisoi hiljaa kuistilla ja näki muiden vilisevän ympäri mäkeä aivan valveilla ja iloisina kuten heidän tapansa oli. Hän kohtasi Tuu-tikin katseen.Tämä väänsi valssin loppuun ja sanoi: - Uimahuone on nyt vapaa ! - Minun mielestäni ainoa joka tästä lähtien voi asua siellä on Tuu-tikki itse, sanoi Muumipeikon äiti. Ja sitä paitsi uimahuone on aika porvarillinen laitos. Yhtä hyvin uimahousut ylleen rantahiekalla. - Paljon kiitoksia, sanoi Tuu-tikki. Minä ajattelen asiaa. Sitten hän meni posetiiveineen kauemmas laaksoon herättääkseen muutkin nukkuvat mönkiäiset.

Mutta Niiskuneiti oli löytänyt kevään ensimmäisen rohkea krookuksen nenännipukan. Se oli pistänyt esille lämpöisestä maasta eteläisen ikkunan alla eikä ollut edes vielä vihreä. - Pannaan lasi se päälle, Niiskuneiti sanoi. Sitten se selviää kylmästä yöstä. - Älä pane, sanoi Muumipeikko. Anna sen selvitä miten parhaiten taitaa. Minä luulen että se selviää paremmin jos sillä on vähän vaikeuksia.

Äkkiä hän tunsi itsensä niin iloiseksi että hänen täytyi saada olla yksin. Hän maleksi halkovajaa kohti.

Ja kun kukaan ei nähnyt häntä, hän alkoi juosta. Hän juoksi läpi sulavan lumen auringon paistaessa hänen selkäänsä, hän juoksi siksi että hän oli niin onnellinen eikä ajatellut yhtään mitään. Hän juoksi rantaan asti ja sillalle ja suoraan läpi tyhjän, tuuletetun uimahuoneen. Sitten hän istuutui uimahuoneen portaalle, missä keväinen meri vyörytti laineitaan. Hän saattoi juuri ja juuri erottaa posetiivin soiton kaukaa laaksosta. Muumipeikko sulki silmänsä ja yritti muistella , millaista oli silloin kun jää yhtyi taivaanrannalla pimeyteen.”

Tove Jansson, Taikatalvi.

Kevään tullen Muumipeikko saattoi sanoa: "Nyt minulla on koko vuosi. Talvikin."

Olen minä kiitollinen , kaikesta tästä jonka olen saanut kokea! Elämä, enkö vainen saanut kaikkea; pelkoa, surua, iloa, hurmaa, yhteisyyttä, yksinäisyyttäkin, naurua!!!!?

Kyvyn kokea, tuntea, oivaltaa. Ymmärtää. Onnistua.

Itseni. Sen minä sain. Niin kokonaisena, ihmeellisenä omassa epätäydellisyydessään, riittävänä sellaisenaan .. minulle, rakkailleni. (Ja, uuden ammatin, ainakin alun siihen!)

Minä, maalari, maalaan maailmaa. Aina uutena, muuttuvana. Aina itsenäni.

Kiitos.

MirumauMahdoton,

Kohta Kotona.

( ! )
 

©2019 Baari - suntuubi.com